… Tapahtui kaksi vuotta sitten yhdessä miljardeista blogeista…
Kirjoitin syksyllä 2008 aikuisopiskelijasta nimeltään “Veijo”. Nimi ei ole oikea, mutta itse henkilö elää ja hengittää. Eräs henkilö veti minua hihasta ja kysyi minulta muutama kuukausi sitten vanhan blogiartikkelini pohjalta kuinka Veijon kävi. Siksi tässä vielä lyhyt epilogi “Tarina aikuisopiskelijasta” -jutulleni.
Veijo oli siis pienessä maalaiskylässä syntynyt kaveri, jonka virallinen oppivelvollisuus-aika meni enemmän tai vähemmän penkin alle. Veijo on ahkera ja mukava tyyppi, muttu koulu ei poikaa ja nuorta miestä yksinkertaisesti kiinnostunut. 20 + ikävuodet menivät sitten omaa paikkaa maailmasta hakien, erilaisissa koulutuksissa, satunnaisissa kesätöissä ja välillä pitkissäkin työttömyysputkissa. Tilanne muuttui kuitenkin radikaalisti kun Veijo rohkeni kokeilla jotain aivan muuta – siirtyä opiskelemaan lähihoitajaksi.
Veijon ensimmäinen kahdesta lukuvuodesta kului ahkerasti opiskellen ja samalla viikonloppusijaisuuksia tehden. Töitä riitti niin paljon, että hän joutui lopulta toisena ja viimeisenä lukuvuotenaan keskittymään täysimääräisesti opiskeluun. Tähän jäimme syksyllä 2008. Vaikka opiskelu oli haastavaa, niin puurtaminen tuntui mielekkäältä, arvosanat olivat hyviä ja Veijo koki oppivansa paljon uutta. Toisen lukuvuoden aikana lähipiiri kuuli myös, että Veijo oli saanut uuden “ystävän” opiskelutoveristaan. Hän satsasi opiskeluun, varasi sille paljon aikaa ja pohti opiskelujuttuja myös yhdessä tyttökaverinsa kanssa.
Lähipiirinsä suureksi iloksi Veijo valmistui loppuvuodesta 2008 ja sai heti sijaisuuden hoitopaikasta, jossa hän oli myös aiemmin heittänyt keikkoja ensimmäisenä opiskeluvuotenaan. Sijaisuudet seurasivat toisiaan ja vuoden kuluttua hän sai samasta työpaikasta vakituisen lähihoitajan viran. Nyt kesällä 2010 Veijo valmistautuu viettämään ensimmäistä täyttä kesälomaansa vaimonsa ja pienen vauvansa kanssa. Paljon muutakin on tapahtunut, mutta niistä en kehtaa edes kertoa.
Joku voisi vielä luulla, että tämä on satu, eikä ihan oikea tarina rohkeudesta, muutoksesta ja aikuisopiskelusta.
Toivotan kaikille onnellista kesää!
