Tällä postilla haluan avata uuden verkko-opetuksen työvälineitä käsittelevän juttusarjan.
Lähden liikkeelle itseoikeutetusti blogista, joka on minulle ajankohtainen otsikko tämän verkkotuutori-projektin myötä.
Blogi?
Lyhennetty Wikipedian kuvaus blogista on seuraavanlainen:
“Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita tunnusomaisia piirteitä blogeille on kommentointimahdollisuus ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti ohjelmallisesti seurata ja levittää blogin sisältöä.”
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi , luettu 26.5.2008 )
Blogi on siis tarkoituksellisen yksinkertainen, mutta toisaalta ehkä juuri siksi hyvin suosituksi noussut verkkoratkaisu/toimintatapa. Blogi-ohjelmisto tarjoaa yleensä blogille helposti hahmotettavan pohjan ja toimintatavat, jolloin juuri tekstit kommentteineen sekä helposti tehtävät www-linkitykset ja materiaalien lisäykset nousevat keskeiseen asemaan. Monet kirjoittavat blogia omaksi ja muidenkin iloksi. Useat blogit kuvaavat päiväkirjamaisesti kirjoittajiensa elämää, jotain tiettyä harrastusta tai muita kirjoittajien – ja lukijoiden – kiinnostuksen kohteena olevia aihealueita. Esimerkkejä näistä löytyy seuraavilta www-sivuilta:
Ammattillisen käytön ihanuudesta ja kamaluudesta
Helppokäyttöisyytensä vuoksi blogeja voidaan hyödyntää myös ammatillisesti. Blogien opetuskäyttö on ollut kasvava trendi koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Tästä kiinnostavana esimerkkinä mm. seuraava (blogi)sivusto: http://edublogawards.com/
Tässä vaiheessa siirryn yleisestä henkilökohtaiseen. En ole ennen tätä projektia käyttänyt blogeja töissä kuin opetusmateriaalipankkeina ja pienimuotoisina keskustelukanavina. Siksi olen tämän nyt huhtikuussa 2008 käynnistyneen verkkotuutori-hankkeen aikana tutustunut aiempaa tarkemmin blogeihin ja erityisesti niiden opetuskäyttöön.
Lähtökohtaisesti tämän verkkotuutori-blogin kirjoittaminen tuntui helpolta hommalta. Yritän siis tätä kautta naputella sekä verkko-opiskelijoille että -opettajille suunnattuja juttuja, joiden tarkoituksena on sekä tiedottaa, herättää kiinnostusta että innostaa keskustelemaan. Vastaan myös blogin kautta mahdollisesti esitettyihin kysymyksiin. Blogin aloittaminen tuntui kiinnostavalta. Olen vasta työurani alussa, joten omien verkko-opetukseen liittyvien ajatusten julkinen kirjoittaminen ja testauttuminen tuntuu mielekkäältä. Lisäksi kahta työhöni liittyvää perinteistä nettisivua päivittävänä henkilönä olin joka tapauksessa tullut siihen tulokseen, että klassiset www-sivut ovat lähtökohtaisesti ei-keskustelevina, yksisuuntaisina ja behavioristisina ratkaisuina tulleet tiensä päähän.
Nyt kahden kuukauden ajalta (vaatimaton) kokemukseni on, että blogit todella ovat helppokäyttöisiä ja myös ammatillisesti käyttökelpoisia ratkaisuja. Tekniikka ja konsepti siis toimivat. Sen sijaan keskeinen haaste on yllättäen se, kuinka minä opin käyttämään tätä työvälinettä tarkoituksenmukaisesti. Ensiksikin olen kirjoittanut aivan liian pitkiä juttuja -vaikka hyvin tiedän että verkkokirjoittaminen suosii tiukempaa kirjoitusmuotoa. Miksi kukaan kommentoisi pitkiä tarinoita, missä on jo tavallaan sanottu kaikki mahdollinen ja liikaakin?
Toiseksi, vaikka en pidä itseäni turhantarkkana tekstien viilaajana, olen selvästi asennoitunut blogijuttujeni julkaisuun kuitenkin liian jäykästi ja virallisesti. Blogit suosivat tiivistä ja tiheää keskustelunomaisuutta, mikä jättää myös aiheesta kiinnostuneille jutun juurta ja täydennettävää. Ehkä myös siksi viikkojakin tietokoneellani haudotut laveat tekstini eivät ole herättäneet suuria intohimoja. Yritän ottaa tästä kaikesta opiksi. Nyt tämä juttu on kirjoitettu tunnissa blogitekstiksi ja pistetty suoraan julkaisuun. Mutta mitä ihmettä, miten tästäkin tuli näin pitkä? Voi !”#¤%&/&/(!
